Jätimme sateisen Ilhan taaksemme toivoen Rion olevan aurinkoisempi paikka. Rion bussiasemalla otimme taksin Copacabanassa sijaitsevaan hostelliin, sillä yleisillä on vaarallista ja huomattavasti hitaampaa kulkea. Heti ensi kättelyssä hostellin väki ja erityisesti respan porukka osottautui läpimäksi ja huumoristiseksi. Olimme siis hyvin tervetulleita tähän uuteen paikkaan. Hostellin sijainti on erinomainen, sillä kaikki on ihan sen lähellä: metro, kauppoja, ranta yms.
Purettuamme tavarat lähdimme etsimään metroasemaa päästäksemme keskustaan. Asemalla koin mukavan yllätyksen, kun eräs nainen tuli auttamaan meitä metroilun kanssa ja hän innostui juttelemaan kanssani. Nainen oli jonkin sortin lakihenkilö liekö asianajaja ja oli menossa myös keskustaan töihin. Puhuimme koko matkan kaikenlaista ja hän oli kiinnostunut Suomesta ja sen eroista Brasiliaan. Keskustassa shoppasimme hieman vaatteita ja kävimme syömässä. Lähdimme kuitenkin sadetta pakoon ja metroilimme hostellille.
Toisena päivänä päätimme ottaa Day tripin. Se sisälsi kaikki Rion kuuluisimmat nähtävyydet, kuten Kristuspatsas, Maracanã-stadionin hall of fame, sambakatu, Rio de Janeiron katedraali ja Sokeritoppavuori.
Kristuspatsaan luona oli pilviä ja selkeämämpiä kuvia täytyi hetken odottaa. "Corcovadovuorella sijaitseva patsas on 38 metriä korkea", kertoo oppaamme, joka selittää meille kaiken englanniksi.
Patsaan luona on paljon ihmisiä ja turisti puoteja, mutta emme suuremmin jaksa innostua shoppailemaan.
Maracanã-stadionin hall of famessa on lattialla laattoja, joissa on kuuluisien brassifutispelaajien jalanjäljet. Bongasin sieltä mm. Ronaldon. Kävimme kyselemässä myös hieman jalkapallo -tuotteita fanikojusta. Mukaan taisi tarttua suuri lippu ja viiri.
Sambakatu oli tyhjä nyt mutta karnevaaliaikaan siellä riittää kuhinaa sillä kadun oikealla ja vasemmalla puolella on katsomoja ja aitioita, joihin myydään kalliita lippuja samba-aikaan.
Katedraali on kaunis ja erilainen kirkko Riossa. Sisällä ikkunoissa oli upeat värikkäät koristukset ja kirkosta huokui mukava tunnelma.
Viimeiseksi jatkoimme kiertueen viimeiseen kohteeseen eli Sokeritoppavuorille. Vuorilla oli sumuista ja meille tarjottiin mahdollisuutta ottaa liput ja tulla jokin toinen päivä uudestaan vuorille, mutta päätimme mennä samantien. Osittain siksi, että ryhmämme oli mukava ja tutustuimme parin henkilön kanssa, toisaalta emme olisi jaksaneet/osanneet sinne omin voimin.
Vuorelle mentiin sellasella köysiradalla ja ensin ensimmäiselle ja sitten toiselle vuorelle. Ensimmäisellä vuorella näkyi paljon pienen pieniä ihastuttavia apinoita.
Sade pilasi tavallaan pari päivää viidestä kauniista, mutta turistikiertuepäivä ja eräs toinen päivä olivat aurinkoisia. Tuona toisena päivänä menimme rannalle, joka oli täynnä ihmisiä. Hieman oli tottumista Ilhaan verrattuna sillä rannalla kiersi todella monia kauppiaita, jotka huusivat osta sitä tai tätä. Auringon oton jälkeen menimme takaisin hostellille ja juttelimme respan tytön kanssa joka ehdotti meille vesiputousta ja chinas viewiä. Päätimme samantien mennä sinne porukalla.
Ajelimme ensin bussilla himppasen huti ja sitten kävelimme itsemme uuvuksiin ja löysimme vesiputouksen. Kävin siellä ainoana uimassa, sillä olin jättänyt pelkät uimashortsit jalkaan ja jatkoimme tälle näköalapaikalle. Illemmalla selvittyämme pois vuorelta menimme yhdessä syömään johonkin paikalliseen ravintolaan.
Viimeisenä päivänä shoppailimme viimeiset tuliaiset ja löysimme subway ravintolan. Pakko sitä oli kokeilla sillä halusimme tietää oliko ruoka samanlaista kuin suomessa ja subiruokaa oli jo ikävä. Jätimme hyvästit ja yhteystiedot hostellin ihmisille ja aloitimme paluumatkan takaisin kylmään Suomeen.
lauantai 2. tammikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)